Kirjoittaja

Jaakko Tapaninen
CEO & Kirjoittaja
Tilaa 10X Finland uutiskirje
Kiitos uutiskirjeen tilauksesta!
Jotain meni pieleen, yritätkö uudestaan.
Jaa tämä julkaisu
Olen parin vuoden ajan kirjoittanut kirjaa Suomen tunnetuimman pääomasijoittajan Ari Tolppasen toimintatavoista. Teos Tulisielun pelikirja – Ari Tolppanen ja aikaansaamisen taide on nyt ilmestynyt. Se ei ole elämäkerta, vaan sukellus Tolppasen työskentelymetodeihin, jotka hän hioi kirkkaiksi CapManin toimitusjohtajana ja joita hän on käyttänyt family officensa Aristo-Investin kautta muun muassa monissa elokuvaan ja Helsingin arvokiinteistöihin liittyvissä hankkeissa.
Tolppasen työkaluja on mahdollista soveltaa miltei mille tahansa elämänalueelle, kun on tarkoitus saada aikaan paljon ja nopeasti. Kirjassa metodit kiinnitetään esimerkkitapauksiin Tolppasen värikkään uran varrelta. Joukossa on niin satumaisia voittoja kuin kirveleviä tappioitakin. Läpi kirjan seuraamme kolmen tuoreen suurprojektin kehitystä visiosta toimeenpanon kautta lopputulokseen asti.
Great Pointin uutiskirjeen tilaajana saat nyt ennakkoon luettavaksesi kirjan ensimmäisen luvun. Jos kiinnostut teoksesta, sinulla on mahdollisuus tilata sitä Kustannusosakeyhtiö Teoksen verkkokaupasta 20% normaalihintaa edullisemmin. Mene verkkokauppaan tästä ja kirjoita kassalla laatikkoon alennuskoodi: TULItarjous20%.
Loistavia lukuhetkiä!
Jaakko
Näköala on Helsingin paras. Huhtikuun 21. päivä 2021 on kirkas ja kevään valo terävää. Stora Enson pääkonttorin lounaaseen avautuvalta terassilta näkee koko Eteläsataman. Tähtitorninmäen ja Valkosaaren välistä, Suomenlinnan länsipuolelta kulkeva väylä avomerelle houkuttelee ajattelemaan, että jossakin tuolla kaukana on Tallinna ja oikein hyvällä säällä sen saattaisi jopa nähdä. Kun joku saapuu meritse Helsinkiin, joko tuota väylää tai Suomenlinnan itäpuolitse kulkevaa reittiä, täältä kuudennesta kerroksesta hänet pitäisi ottaa vastaan, vilkuttaa ja toivottaa tervetulleeksi Suomen pääkaupunkiin. Siksi viereiset punatiiliset makasiinit rakennettiin aikoinaan niin tyylikkäiksi ja koristeellisiksi. Helsinki teki saapujaan vaikutuksen jo ennen kuin tämä oli edes astunut maankamaralle.
Metsäyhtiö Enso-Gutzeitin pääkonttoriksi 1962 valmistuneen talon julkisivu on koristeellisen vastakohta. Se on kurinalainen ruudukko ikkunoita, joita erottaa valkoinen marmorikieleke. Talosta ollaan aika lailla kolmea mieltä: joidenkin mielestä talo on tyylikäs, parasta Alvar Aaltoa, toisten mielestä talo on kyllä hieno, mutta täysin väärässä paikassa, ja kolmansien mielestä talo on yksinkertaisesti kamala. Mutta talon kuudennesta kerroksesta avautuva näköala on henkeäsalpaava. Tämä talo on suunniteltu ja rakennettu niille, jotka ovat sen sisällä.
Ari Tolppanen siirtyy merenpuoleiselta terassilta toiselle, luoteeseen katsovalle terassille. Terasseja yhdistävä kulma on kuin laivan kokka, joka on valmis kyntämään pitkin edessä kulkevaa Esplanadia ja sen jälkeen Bulevardia halki koko eteläisen Helsingin aina Hietalahden ran- taan asti. Molemmat kadut ovat 200-vuotiaita valtasuonia Helsingin historiassa. Esplanadi erotti aikoinaan pohjoisen hallinnollisen keskustan ja etelän asuinalueet toisistaan. Bulevardi puolestaan oli tie kohti kaupungin rakentamatonta äärilaitaa, jota hallitsi pitkään Sinebrychoffin panimo ja sen viereinen satama.
Kun katse siirtyy Esplanadilta kohti pohjoista, Carl Ludvig Engeliä ei pääse pakoon millään. Lähin naapuri Presidentinlinna, vain kivenheiton päässä sijaitseva kaupungintalo sekä niiden takana aukeava Suomen hallinnollinen keskus, jota hallitsevat tuomiokirkko, yliopiston päärakennus ja valtioneuvoston linna ovat kaikki preussilaisen arkkitehdin kynästä, samoin Kansalliskirjasto suurtorin nurkassa. Niiden takana näkyvät vielä Suomen Pankki, Säätytalo, Ritarihuone ja joukko ministeriöitä ja keskusvirastoja. Horisontissa häämöttävät Hakaniemi, Merihaka sekä Keski-Pasila. Sekä tietenkin Kokkilan tornit. Virallisemmalta nimeltään ne ovat Kalasataman tornit, mutta Tolppaselle ne ovat Kokkilan tornit SRV-rakennusyhtiön pääomistajan ja ystävän Ilpo Kokkilan mukaan.
Tältä neljänsadan neliömetrin terassilta, valkoisten Carraran marmorilla päällystettyjen kaiteiden yli näkee koko Ruotsin vallan jälkeisen virallisen Suomen kehityksen. Stora Enson talo, erityisesti sen ylin kerros, on kuin Suomen kallein aitio, josta voi tarkkailla, joko lasin takaa tai terassilta, kuinka Suomi elää ja kehittyy. Ei Stora Enson talo mikään talo ole eikä konttori. Kun on sen sisällä, ymmärtää, että se on palatsi, aitiopaikalla tärkeiden rakennusten rivissä, veden äärellä, kuten esikuvansa Venetsiassa. Tällaisia Suomessa on vain yksi.
Tolppanen on talossa puoliksi sattumalta. Ollessaan pääomasijoitusyhtiö CapManin toimitusjohtaja ja myöhemmin hallituksen puheenjohtaja hän kestitsi aina silloin tällöin vieraitaan Villa Katayassa Lauttasaaressa. Villa Kataya oli suomalaisella minimalistisella luksuksella sisustettu 70-luvulla rakennettu suuri omakotitalo, jota vuokrattiin yrityksille ja yksityistilaisuuksiin. Paikalla oli omat kokit, suuri sauna tummine lauteineen ja terassi poreammeineen, paljon kiveä, Artekia, Marimekkoa. Päävärit olivat musta ja valkoinen. Lajissaan Villa Kataya oli parasta mitä Suomesta löytyi, pankkiirien, pääomasijoittajien, pääjohtajien ja juristien suosima paikka neuvotella ja irrotella.
Vuonna 2020 Villa Kataya lopetti toimintansa, talo päätettiin laittaa myyntiin ja pieni ryhmä, johon Tolppasta pyydettiin mukaan, alkoi etsiä korvaavaa tilaa. Kaikki mitä Katayasta oli jäljellä, oli asiakasrekisteri, mutta se oli silti jotakin: lista niistä yrityksistä ja yksityishenkilöistä, joilla oli varaa ja halua sijoittaa viisi tuhatta euroa yhteen iltaan, kunhan yksityisyys, puitteet ja palvelu olivat kunnossa.
Alun perin häntä pyysivät ryhmään mukaan suunnittelutoimisto Fyran perustajaosakkaat Hanna Neuvo ja Eva Eriksson. Loskan, lähiöiden ja kauppakeskusten maassa Fyra on kuin oma hillitty rinnakkaistodellisuutensa. Toimistossa työskentelee parisenkymmentä toinen toistaan elegantimpaa ja taitavampaa naista sekä muutama mies, jotka kutsutaan paikalle, kun tarvitaan hyvää makua. Kun Kämpin baari pitää uudistaa, kun Michelin-kokki suunnittelee uutta ravintolaa tai kun L’Oréal tai United Bankers tarvitsee toiminnalleen näyttävät puitteet, soitetaan Fyraan. Toimiston naiset ovat mestareita tanssimaan veitsenterällä, jonka toisella puolella on pohjoismainen demokraattinen minimalismi ja toisella puolella rahantuoksuinen tumma nahka ja jalopuu.
Fyran suunnittelijoiden lisäksi uusien tilojen etsimiseen osallistuvat Pohjoismaiden suurimman tapahtumajärjestäjän Tapauksen toimitusjohtaja Timo Aalto ja Tolppanen, joka tuntee niin tavoitellun asiakaskunnan kuin monien hankkeittensa kautta myös paremman luokan hotelli- ja ravintolabisneksenkin. Tänään miehet ovat yhdessä Neuvon ja Erikssonin kanssa kiertäneet läpi koko talon, joka on pakahduttava muisto ajalta, jolloin arkkitehdin ylin kutsumus oli suunnitella kokonaistaideteos. Ei riittänyt, että hän antoi rakennukselle muodon ja ilmeen, päätti tärkeimmät materiaalit sekä järjesti sen sisätilat, kulkutiet ja aukotukset käyttötarkoituksen mukaisesti. Hän suunnitteli jokaisen yksityiskohdan: ovenkahvat, pyyhekoukut, valaisimet, matot, joissakin tapauksissa jopa astiastot ja liinavaatteet. Kaikki rakennuksessa oli arkkitehdin näkökulmasta täydellistä.
Kokonaistaideteoksen idea on käsinkosketeltava jokaisella askeleella, jonka ryhmä ottaa talossa. Jos Villa Kataya kumarsi kaukaa Aallon määritelmälle modernista suomalaisesta estetiikasta, niin Stora Enson talo on sen syvä ydin. Kaikki materiaalit ovat tuttua Aaltoa: messinkiä, mustaa ja valkoista nahkaa, marmoria, Artekista tuttuja huonekaluja, valaisimia, taidokasta puusepäntyötä mahonkilistoineen, koivurimoineen. Joka ikinen yksityiskohta on tarkkaan harkittu ja viimeistelty kuin sveitsiläisen kellon sisus.
Saksalaisen kiinteistösijoitusrahaston Deka Immobilien WestInvest InterSelectin omistamia tiloja Helsingissä vuokraavan Newsecin edustaja on kierrättänyt ryhmää talossa läpi aulatilojen, läpi konttorikerrosten, läpi kokoushuoneiden. Ne ovat tehneet vaikutuksen, mutta ryhmä on talossa nähdäkseen ylimmät kerrokset.
Jos Villa Katayalle – tai tarkemmin sanottuna sen asiakaslistalle – löytyisi uusi elämä, tilojen on tällä kertaa sijaittava Helsingin keskustassa ja näköalan pitää olla näyttävä, samaan tapaan kuin Palacen tai Savoyn ravintoloista. Tolppanen, Aalto ja fyralaiset ovat nähneet jo toistakymmentä kohdetta, mutta yksikään niistä ei vielä ole ollut oikea. Mutta kun he lopulta pääsevät Stora Enson talon kuudenteen kerrokseen tuona huhtikuun lopun päivänä 2021, kiertämään terassia ja hengittämään maisemaa koko Helsingin keskipisteessä, molemmat tietävät, että heidän allaan on paljon enemmän kuin uusi Villa Kataya.
”Sauhuaako sun korvat?” Aalto kysyy Tolppaselta.
”Sauhuaa”, mörisee Tolppanen.
Prosessori Tolppasen päässä on käynnistynyt. Hän etsii ja etsii – sitä hän on tehnyt koko elämänsä – ja kun hän lopulta löytää, prosessori alkaa hyristä eikä sitä hevillä pysäytetä. On kuin hänen mielessään olisi luotain tai tutka, joka paikallistaa kohteita, ei sellaisina kuin ne ovat, vaan sellaisina kuin ne voisivat olla, niiden pitäisi olla. Hänen mielensä alkaa muodostaa kuvaa tulevasta elämästä kohteessa, oli se sitten talo, ostettava tai perustettava yritys tai uudenlainen rahasto. Miltä se näyttää, ketä se puhuttelee, miten se myydään – ja ennen kaikkea miten se toimii. Mieli alkaa piirtää sitä, mitä liike-elämä kutsuu visioksi ja konseptiksi, näkemystä lopputuloksesta ja siitä, miten se toimii.
”Se on vähän niin kuin mä olisin printterillä ja se sylkisi ulos paperin, josta näkee, miltä lopputulos näyttää ja mitä se pitää sisällään”, sanoo Tolppanen. ”Mun aivot toimii niin, että ajattelen sitä lopputulosta ja sitten mä mietin, että mikä se polku sinne on.”
Tolppasen aivojen syötettä ovat mahdollisuudet. Prosessori pilkkoo todellisuuden osiksi, toimintamalleiksi, mittakaavaksi, johtamiseksi, rahoitukseksi ja niin edelleen, muokkaa ne uudestaan ja järjestää todellisuuden uuteen uskoon. Lopulta se suoltaa lopputuloksen, joka on monin verroin arvokkaampi kuin se, mistä lähdettiin liikkeelle. Tämä tapa kohdata maailma on Tolppasen henkilökohtainen ominaisuus, hän yksinkertaisesti näkee sellaista mitä muut eivät näe, mutta se on myös koulutuksen ja ennen kaikkea hänen työhistoriansa tuote.
Koulutukseltaan Tolppanen on tuotantotalouden diplomi-insinööri. Kun vaikkapa puunjalostus- tai sähkö- insinööri koulutetaan ratkaisemaan omaan alaansa liittyviä, usein hyvin yksityiskohtaisia ongelmia, tuotantotalousinsinöörin pöydällä on koko yritys. Hänen on ymmärrettävä ihmisiä, teknologiaa, markkinoita, rahoitus- ta ja tuotteita. Tuotantotalousinsinöörin tehtävä on virittää koko yritys niin, että sen lopputuotteet ovat selvästi arvokkaampia kuin panokset, jotka siihen on syötetty. Kauppatieteilijän koulutuksesta tämä eroaa siten, että pääpaino ei niinkään ole tietyssä toiminnossa, kuten markkinoinnissa, hallinnossa tai laskentatoimessa, vaan ennen kaikkea kokonaisprosessissa. Lisäksi päästäkseen opiskelemaan tuotantotaloutta, ihmisen pitää olla matemaattisesti selvästi keskivertoa lahjakkaampi. Monimutkaisen yrityskokonaisuuden näkeminen kokonaisvaltaisena prosessina vaatii kykyä laajojen matemaattisten mallien pyörittämiseen mielen avaruudessa.
Työhistorialtaan Tolppanen on ennen muuta pääomasijoittaja. Pääomasijoittaja tähtää aina exitiin eli siihen, että firma, johon on sijoitettu, myydään eteenpäin hyvällä voitolla. Suomen kielen sana pääomasijoittaja tarkoittaa sekä alkuvaiheen riskisijoittamista, venture capitalia, että sijoittamista kypsempien yritysten kehittämiseen eli private equitya. Kun puhutaan Tolppasesta ja pääomasijoittamisesta, tarkoitetaan lähinnä jälkimmäistä.
Muutamassa vuodessa ostetun firman arvoa nostetaan kasvattamalla sen liikevaihtoa ja voittoa sekä vähentämällä sen velkaa. Käydessään läpi sijoituskohteita pääomasijoittaja miettii aina lopputulosta: saisiko tästä rahalla ja oikeilla toimenpiteillä selvästi arvokkaamman ja houkuttelevamman kuin se on nyt? Tämän Tolppanen on tehnyt PK Cablesille, Esperille, OneMedille, Kämp Collection Hotelsille ja monelle muulle suomalaisyritykselle. Pääomasijoittajan metodi on tullut osaksi hänen DNA:taan miltei kuin hän olisi geenimanipulaation tuote. Kun hän herää aamulla, jokainen solu on valmis ratkaisemaan ongelmia, jotka liittyvät arvon kasvattamiseen. Samalla jokainen yksittäinen ongelma asettuu mittakaavaansa sen myötä, että mielessä on valmis kuva lopputuloksesta.
Tuo hetki Stora Enson pääkonttorin kattoterassilla, kun korvissa sauhuaa, on hyvin samanlainen kuin käänteentekevä hetki vuonna 2015, jolloin Tolppanen sai Lönnrotin puistikon laidalla sijaitsevaan ylimmän kerroksen asuntoonsa puhelun puiston toiselta puolelta. Lönnrotin puistikko on Vanhan kirkon takana sijaitseva pieni keidas, jonka keskellä kohoaa Elias Lönnrotia runonkeruumatkalla esittävä patsas. Puistikko on ikään kuin Vanhan kirkkopuiston eli Ruttopuiston pieni pullistuma Lönnrotinkadun toisella puolella. Sitä reunustavat idässä Henkivakuutusyhtiö Suomen punaisesta Kökarin graniitista rakennettu kivilinna, pitkällä pohjoisella sivulla Suomen parhaaksi lukioksi vuosi toisensa jälkeen valittu Ressu sekä lännessä jugendtyylinen asuintalo, jonka ylimmässä kerroksessa Tolppanen asuu.
Hän teki töitä kotonaan, kun puhelin soi. Linjan toisessa päässä oli Asianajotoimisto Boreniuksen partneri ja pitkäaikainen ystävä Jyrki Tähtinen. Hän soitti kertoakseen, että rakennus, jossa Borenius piti konttoriaan ja joka sijaitsi Lönnrotinkadun toisella puolella viistosti Tolppasen kotia vastapäätä, tulisi pian myyntiin. Asianajotoimisto, jolla oli talossa muutama kerros, oli varannut itselleen uudet tilat UPM-Kymmenen entisestä pääkonttorista Kauppatorin laidalta ja sen sijaan, että talon omistavat työnantajajärjestöt olisivat etsineet uudet vuokralaiset, ne olivat päättäneen laittaa koko Yrjönkatu 13:ssa sijaitsevan talon myyntiin.
Tolppanen siirtyi ikkunan eteen. Lehdettömien puiden läpi talo, josta puhelu tuli, näkyi selvästi. Se oli alun perin vuonna 1890 hienoston asuinpalatsiksi rakennettu, myöhemmin toimistoiksi muutettu arvotalo. Mutta hän ei nähnyt edessään Boreniuksen ja muutaman muun suomalaisen yhteiskunnan vaikuttajatahon pääkonttoria vaan hänen mieleensä piirtyi hotelli, eikä mikä tahansa hotelli vaan juuri se hotelli, joka tekisi CapManin hiljattain ostamasta Kämp Hotels -ryhmästä sen ylivoimaisen kiinnostavan kokonaisuuden Helsingissä, joka olisi jonakin päivänä ylivoimaisen houkutteleva ostokohde jollekin todennäköisesti kansainväliselle toimijalle.
CapManilla oli jo vanhan maailman glamouria hehkuva Helsingin ykköskohde Kämp, muutama liikematkailijoiden suosima GLO-hotelli, Klaus K ja suunnitelma laajentua, mutta se mitä kokonaisuus kaipasi, ja sen hän nyt tajusi katsoessaan puunlatvojen läpi Yrjönkatu 13:a, oli modernia ja raikkaampaa, mutta kuitenkin perinteitä kunnioittavaa viiden tähden luksusta tarjoava hotelli. Ja se siitä tuli. Useita vuosia myöhemmin, monien vaikeuksien, ahdistuksen, kaatuneiden aikataulujen ja riitaantuneiden rakentajasuhteiden jälkeen, St. Georgesta tuli juuri se helmi, joka täydensi Helsingin hotellitarjonnan kruununjalokivet, Kämp Collection Hotelsin.
Hän ei ollut nähnyt ainoastaan, mitä vapautuvasta toimistotalosta voisi tehdä, vaan myös sen, kuinka se täyttäisi aukon Helsingin hotellitarjonnassa ja sitä kautta Kämpin kokonaisuudessa ja lopulta mahdollistaisi exitin, joka toteutui kesällä 2019, kun CapMan myi koko kokonaisuuden norjalaiselle Petter Stordalenille.
Heidän on saatava koko tämä Aallon talo. Huhtikuun auringossa ajatus vahvistuu minuutti minuutilta, kun Tolppanen seisoo kattoterassilla. Stora Enson pääkonttori on kokonaistaideteos, mutta hänen mielessään siitä alkaa rakentua kokonaiskonsepti. Alakertaan voisi tulla aulatilojen lisäksi näyttelytilaa, vaikkapa galleria, seuraavaan kerrokseen tapahtumatilaa, sitten pari kerrosta hotellisviittejä ja viitoseen ja kuutoseen tehtäisiin ravintoloita sekä tilauskäyttöön että kenelle tahansa huippuluokan ravintolapalveluja haluavalle, hieman Palacen ja Savoyn malliin, jotka molemmat näkyvät terassilta. Unohdetaan Kataya, otetaan koko rakennus ja muutetaan koko peli. Aloita lopputuloksesta.
Tulisielun pelikirjan löydät asiallisista kirja- ja verkkokaupoista, mm. Kustannusosakeyhtiö Teoksen omasta verkkokaupasta.
Henrik Meinander seurasi tehtävässään Helsingin yliopiston historian professorina legendaarista Matti Klingeä. Meinander on juuri julkaissut kirjan Helsinki – Erään kaupungin historia. Se on hänen mukaansa syntynyt rakkaudesta kotikaupunkiin ja se kertoo Helsingin vaiheet perustamisesta tähän päivään.
Anna Rotkirch on evoluutiopsykologiaan perehtynyt sosiologi ja Väestöliiiton tutkimusprofessori, joka tunnetaan ennen kaikkea lähiyhteisöihin ja syntyvyyteen liittyvästä tutkimuksestaan.
Tämä podcast on vauhdikas ja väkevällä kokemuksella pakattu cocktail tätä kaikkea. Ennen kaikkea puhumme johtamisesta ja osaamisen kehittämisestä.
Vuonna 1993, 24-vuotiaana, hän perusti uraauurtavan kestävän kehityksen konsulttitoimiston Gaian. Hän on myös työskennellyt ympäristöministerin erityisavustajana Pekka Haaviston kaudella ja kahdeksan vuotta YK:n ympäristöohjelmassa Genevessä.
Kristiina Kukkohovi johtaa Visit Turku Archipelago -markkinointiyhtiötä. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa Siljalla, Finnairilla ja SASilla sekä Levillä, Rukalla ja Pyhällä, joissa hän seurasi läheltä sitä, kuinka Lappia nostettiin aivan uudelle tasolle kansainvälisenä matkakohteena.
Markku Juntunen sai kaksikymmentä vuotta sitten yhtenä ensimmäisistä Euroopassa mustan vyön Brasilialaisessa jujutsussa ja hän on edelleen vyöarvoltaan korkein lajin osaaja Suomessa. Hän on opettanut niin BJJ:n perusharrastajia kuin valmentanut lajin huippuja ja vapaaottelijoitakin.
Antti Kylliäinen luki läpi suomalaisten pörssiyritysten arvot ja huomasi, että vain 13% niistä on oikeastaan arvoja ja loput ovat hyveitä tai sekalaisia työkaluja.
Ia Adlercreutz on perustamansa strategia- ja bränditoimisto Co-foundersin toimitusjohtaja ja muun muassa entinen Fiskarsin ja Kekkilän markkinointijohtaja. Hän on myös osa-aikainen maanviljelijä.
Tero Ojanperä on Silo AI tekoäly-yrityksen ja Vision+ -rahaston hallituksen puheenjohtaja ja yksi niiden perustajista. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta, ja hän on väitellyt tekniikan tohtoriksi Delftin teknillisessä yliopistossa Alankomaissa.
From December to February, I conducted fourteen podcast episodes with presidential candidates for Mediatalo Keskisuomalainen. These podcasts, produced by Ville Paija, can be found online by searching for “Haluat siis presidentiksi.”
Hannu Toivonen on on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori, joka on tutkinut tekoälyä yli kolmekymmentä vuotta ja juuri julkaissut siitä yleistajuisen kirjan nimeltä “Mitä tekoäly on?”
Ari Tolppanen aloitti uransa elokuvabisneksessä, siirtyi sitten teollisuuden pariin ja pian pääomasijoitusyhtiö CapManin ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi.
Kirjan lukuisat kohtaukset tosielämästä ja kuvaukset neuvotteluista linkittävät periaatteet arkipäivän tilanteisiin. Tulisielun pelikirjan opeilla jokaisen on mahdollista innostua muuttamaan maailmaa, oli toimintakenttä mikä tahansa.
Antti Arjava johti yhtä maamme varakkaimmista säätiöstä eli Suomen Kulttuurirahastoa kahdenkymmenen vuoden ajan, kunnes siirtyi kesän alussa eläkkeelle. Niin taiteen, tieteen kuin monen muunkin asian tekijät vetoavat usein resurssehin, kun kysytään, miten asiat voisivat olla paremmin
Emma Storbacka johtaa Avausta, joka on suomalainen markkinoinnin teknologioihin ja analytiikkaan keskittyvä asiantuntijayritys. Se toimii tänään useissa Euroopan maissa, ja Emmalla on ollut ratkaisevan tärkeä rooli yrityksen matkassa maailmalle.
Jan Ameri johtaa ArcticStartupia, joka kohtauttaa pääomaa tarvitsevia kasvuyriyksiä ja sijoittajia. Tässä jaksossa puhumme ennen kaikkea siitä, kuinka rahaa hankitaan silloin, kun ajat ovat kovat: mikä on sijoittajille tärkeintä, miten rakennetaan hyvä presentaatio ja mitkä alat ovat tällä hetkellä suurimman kiinnostuksen kohteita.
Erkki Liikanen ei juuri esittelyjä kaipaa, mutta tämän podcastin teeman kannalta on hyvä muistuttaa joistakin asioista, joissa hän on ollut mukana. 1972, 21-vuotiaana, hänet valittiin eduskuntaan Suomen kaikkien aikojen nuorimpana kansanedustajana. 1980-luvun lopulla, juuri ennen 90-luvun lamaa, hän oli maamme valtiovarainministeri.
Timo Harakka oli vallan ankara kriitikko, josta tuli sen ahkera käyttäjä. Hänet tunnetaan muun muassa television Mustasta laatikosta ja Pressiklubista sekä lukuisista lehtiartikkeleista ja ärhäköistä kirjoista. Vuoden 2019 lopusta lähtien hän on ollut maamme liikenne- ja viestintäministeri.
Ulla Maaria Koivula vieraili 10X Finland Podcastissa edellisen kerran reilut viisi vuotta sitten jaksossa #22. Silloin puhuimme ThingLinkistä ja elämästä Kaliforniassa. Tässä jaksossa puhumme Meteoriitista ja elämästä Pohjois-Karjalassa.
Kristo Lehtonen johtaa Sitrassa reilun datatalouden teemaa. Ajatus on luoda eurooppalaisen arvopohjan mukaista inhimillistä datataloutta monopoliin tähtäävän amerikkalaisen mallin rinnalle.
Marco Mäkinen lukee vuodessa kolmesataa bisneskirjaa, pitää kirjapodcastia ja kirjoittaa silloin tällöin omiakin kirjoja, kuten uusi Kasva tai kuihdu. Marco opiskeli aikoinaan estetiikkaa ja teki siinä sivussa kirjallisuuden opinnäytetyön Bret Easton Ellisistä, mutta hiljalleen hänestä kasvoi yksi Suomen arvostetuimmista markkinoinnin taitajista.
Janne Jutila ja Sasu Ristimäki ovat ehtineet nähdä finanssialalla ja sijoittajina monta hypeä, mahalaskua ja uutta nousua. Viime vuodet Sasu on keskittynyt kryptoihin ja Janne digitaaliseen identiteettiin.
Together with my friend Marko Ahtisaari we are doing a series of podcasts on Web3. In this episode, we talk to Kevin Abosch, a conceptual artist who sold a photo of a potato for over a million euros, put himself on the blockchain, and is currently algorithmically designing wallhangings for this year’s Helsinki Festival.
Jyri Engeström oli Jaikun perustaja web 2.0 -maailmassa. Viime vuosina hän on seurannut aitiopaikalta web3:n syntyä. Hänen Yes VC-rahastonsa on sijoittajana mukana mm. NFT-alusta Dapper Labsissä.
Ovatko Web3 ja Web 3.0 sama asia? Miten ostetaan NFT? Entä mikä on DAO? Internetin suuria pardokseja on, että se on verkosto, mutta käytännössä valta siinä on keskittynyt muutamalle toimijalle.
This post explores how the concept of a situational picture, used in military and strategic planning, can improve personal and organizational decision-making. It covers the challenge of filtering biased or fragmented information, the risks of relying on assumptions, and the potential for future tools to support clearer thinking in an overwhelming information landscape.
Everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen oli Hybrid Timesin vieraana vajaa vuosi sitten ja keskustelu sai sen verran hyvää palautetta, että nyt otamme uuden erän. Huhtinen on juuri palannut Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessorin tehtävään oltuaan vajaat pari vuotta lainassa Naton strategisen kommunikaation osaamiskeskuksessa Latviassa.
In a world overloaded with choices, clear strategy starts with deciding what not to do. This post explores how modern strategy balances desire and possibility, moving beyond defensive planning to focused, impactful decision-making in both business and nonprofit settings.
Petri Tuomi-Nikula seurasi Suomen suurlähettiläänä Budapestissa, kun Victor Orbán ja hänen Fidesz-puolueensa mursivat määrätietoisesti maan demokraattisen järjestelmän. Nykyisin Petri on eläkkeellä ja voi puhua vapaasti kokemuksistaan. Käymme hänen kanssaan läpi Orbánin pelikirjan eli sen miten demokratia tuhotaan.
Leena Suurpää oli pitkään nuorisotutkija, kunnes hän siirtyi Punaisen Ristin nuorten turvatalotoiminnan johtoon. Tässä podcastissä puhumme Leenan kanssa siitä, minkälaista on olla nuori, eli kasvaa aikuiseksi nykymaailmassa ja nyky-Suomessa.
Kirjan lukuisat kohtaukset tosielämästä ja kuvaukset neuvotteluista linkittävät periaatteet arkipäivän tilanteisiin. Tulisielun pelikirjan opeilla jokaisen on mahdollista innostua muuttamaan maailmaa, oli toimintakenttä mikä tahansa.
Artturi Tarjanne on suomalaisen ohjelmistoalan ja riskisijoittamisen pioneeri, haluttu mentori ja pääomasijoitusalan vaikuttaja. Hän on Suomen vanhimman teknologiaan keskittyvän pääomarahaston, Nexit Venturesin partneri ja yksi perustajista.
Pekka Koposen perustama Spinverse auttaa suomalaisyrityksiä löytämään EU-rahaa. Uuden elvytyspaketin myötä rahaa on jaossa hirmumäärä: 20 kertaa enemmän kuin tähän asti.
Björn Weckströmin koruja ovat käyttäneet prinsessa Leia, Yoko Ono, prinsessa Viktoria, Led Zeppelin ja Grace Kelly. Vogue-lehti on valinnut ne vuoden tuotteeksi ja Françoise Sagan on ikuistanut ne romaaniinsa.
Dr. Eneken Tikk is an internationally acclaimed expert on cybercrime: she consults governments on cyber policy and companies on cybersecurity. She lives in Lieksa, Finland, where, when she’s not fighting cybercrime, you may find her helping out at the local coffee shop.
Juha Stenberg on yksi sähköautojen latausteknologiaa tuottavan startupin eMablerin perustajista ja yhtiön toimitusjohtaja. Kuluttajalle sähköautoilu on ennen kaikkea käyttövoiman vaihdos, mutta mikä on se iso muutos, jonka sähköautot tuovat mukanaan?
Mirkku Kullberg on Glasshouse Helsingin perustaja ja toimitusjohtaja. Glasshouse on kauppa, kokoontumispaikka, design-kiihdyttämö, keskustelualusta ja konsulttiyritys Helsingin ydinkeskustassa. Mirkku taas on energiapommi ja ideamylly vailla vertaa, joka on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Grünsteinilla, Artekissa, Nansolla ja Kämp Hotelsilla.
Everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen on Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, mutta tällä hetkellä virkavapaalla ja töissä Naton strategisen kommunikaation osaamiskeskuksessa Latviassa.
Arhi Kivilahti on perehtynyt verkkokauppoihin niin Aallossa, Oxfordissa, Ruokakeskolla kuin omassa startupissaankin. Koronavuosi oli verkkokaupalle kulta-aikaa ja nosti lopulta ruoan verkkokaupankin aivan uudelle tasolle.
Harva pystyy tiivistämään työelämänsä tarkoituksen yhtä lyhyeen kuin Tomi Nyman. Hänelle se on 1 Gt. Tomi on insinööri, yrittäjä ja neuvonantaja, joka aikoo vähentää maailman hiilidioksidipäästöjä yhdellä gigatonnilla kiertotalouden keinoin ennen kuin menee eläkkeelle.
Juha-Pekka Raeste on Helsingin Sanomien taloustoimittaja ja Hannu Sokala Yleisradion. Yhdessä he ovat kirjoittaneet vihaisen kirjan kapitalismin tilasta. Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä kertoo hyperkapitalismin ajasta, joka ei jätä tilaa markkinataloudelle, vaan ajaa jokaisen digitalisoitavissa olevan toimialan vuorollaan monopolin tai oligopolin syliin
Katarina Baer on Bonnier-palkittu toimittaja ja tietokirjailija. Hän lähti kesällä 2019 perheineen Shanghaihin viettämään välivuotta ja opiskelemaan. Tammikuussa 2020 korona katkaisi kaiken ja perhe palasi Suomeen.
Miikka Rosendahlin johtama Zoan rakentaa työkseen virtuaalimaailmoja. Viime maaliskuusta lähtien bisnes on ollut rajussa nousukiidossa. Studio on rakentanut muun muassa virtuaalisen Helsingin, tuottanut JVG:n virtuaalisen vappukeikan ja Linnan juhlien lisätyn todellisuuden osiot.
Olli Muurainen on perustamansa Management Events -yhtiön omistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Billnäsin ruukinpatruuna ja intohimoinen puistojen suunnittelija ja rakentaja. Management Eventsin idea on ollut järjestää johtajille seminaareja, joissa he kohtaavat kollegoitaan ja mahdollisia asiakkaita henkilökohtaisesti.
Aktiiviuransa aikana Kaisa Sali ehti treenata 10 000 päivää, osallistua 145 triathlon-kisaan ja nousta 68 kertaa palkintopallille. Neljä kertaa hän oli lajin kuninkuuskisan, Havaijin Ironmanin 10 parhaan joukossa.
This episode of the Hybrid Times Podcast is a bit unusual since I am the one being interviewed. Usually, I ask the questions, and in most cases in Finnish. The following discussion was originally recorded for my friend Tan Lay’s podcast Marketing Helsinki.
Kirsi Piha on käynyt läpi vaikuttavan poliittisen ja bisnesmankelin, mutta kieltäytyy pönöttämästä, pokkuroimasta tai pelkäämästä. Hän on kiistatta alansa huippua, mutta kiroilee, nauraa ja kertoo mielipiteensä aivan kuin hänen ei tarvitsisi välittää kenenkään mielipiteestä.
Viisi vuotta sitten julkaisimme Marko Ahtisaaren kanssa kirjan 10X Finland. Se oli meille molemmille maailmanymmärrysprojekti. Marko oli juuri jättänyt taakseen Nokian muotoilujohtajan tehtävät, minä Kotimaan toimitusjohtajan pestin.
Ville Tolvanen saarnasi vuosia digitalisaation puolesta, valloitti sosiaalista mediaa, järjesti tapahtumia ja johti digitalisaatiota edistäviä yhtiöitä. Nyt hän on viettänyt kaksi kuukautta karanteenissa italialaisessa maalaistalossa, jonka hän vaimonsa kanssa hiljattain osti. Ympärillä suuri osa maapalloa on pakkodigitalisoitu vain muutamassa viikossa.
Asko Kallonen on Warner Music Finlandin tuotantopäällikkö, jonka ala on valinnut kymmenen kertaa vuoden tuotantopäälliköksi. Hän on työskennellyt monien tunnetuimpien suomalaisten muusikoiden ja bändien kanssa, kuten vaikkapa HIMin, Lordin, Chisun ja Antti Tuiskun.
Sanna Leino pitää suosittua Stressitohtori-blogia ja on juuri julkaissut samannimisen kirjan. 10X Finland Podcastissa pohditaan yleensä teknologisia ja muita murroksia ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia.
Jyri Kosola on upseeri ja insinööri. Puolustusvoimien tutkimusjohtajana työskentelevä insinöörieversti Kosola päätti tulevan ammattinsa jo kuusivuotiaana ja on sittemmin viettänyt yli 30 vuotta sotatekniikan parissa. Mikään elämänalue ei enää säästy disruptiolta, ei myöskään vihollisuuksien ylläpito, joko erilaisten konfliktien tai varsinaisen taistelun muodossa.
Mika Airaksela johtaa Rakennusliike Reposta, joka on Suomen suurimpia asuntorakentajia, energiatehokkaan rakentamisen edelläkävijä ja kiivas kokeilija. Ennen rakentajan uraansa Mika oli DJ, työpäivän jälkeen hän hyppää kilpa-auton rattiin. Reponen on rakentanut useita puukerrostaloja, mutta kieltäytyy vannomasta vain yhden materiaalin nimeen. Energiatehokkuus on niin paljon muutakin.
Kai Seikku on johtaja, jonka suuri julkisuus ja Google-haku tuntee miehenä, joka sai potkut makkaratehtaasta. Ammattipiireissä hän on piikiekkoyhtiö Okmeticin arvostettu toimitusjohtaja, hallitusammattilainen, mentori, neuvonantaja, visionääri ja sijoittaja – ja tänä päivänä myös Suomen johtavia Kiinan-tuntijoita.
Tomas Hedenborg on Suomen ja Euroopan tärkeimpiä teknologiavaikuttajia, vaikka suuri julkisuus ei häntä tunne. Hän on elämässään uuden alussa, sillä hän on juuri päättänyt työnsä teollisuusautomaatiota tekevän Fastemsin johtajana sekä Euroopan teknologiayritysten kattojärjestön Orgalimin presidenttinä.
Anna Hyrske pysähtyi 19 vuotta sitten kysymään työnantajaltaan, onko sijoittaminen aseteollisuuteen oikein. Kukaan ei oikein tiennyt, ja sen seurauksena Anna lähti tutkimusretkelle, joka on tehnyt hänestä Ilmarisen vastuullisen sjoittamisen johtajan.
Jari Ehrnrooth on 10X Finland Podcastin kaikkien aikojen kuunnelluin vieras. Kolme vuotta sitten hän oli juuri julkaissut kirjan Hyvintoimintayhteiskunta ja puhuimme itsekurista. Nyt häneltä on juuri ilmestynyt teos Kymmenen vaatimusta vapaalle ihmiselle ja se on hyvä syy palata 10X-mikrofonien ääreen.
Pauli Kopu johtaa videotuotantoyhtiö Klokia ja on yksi Slushin ja Tubeconin alkuperäisistä taustavoimista. Vuonna 2012 hänet palkittiin Cannesissa maailman lupaavimpana nuorena tuottajana.
Markku Mäkeläinen on korkeimmalle Piilaakson hierarkiassa tähän mennessä yltänyt suomalainen. Hän johti viiden vuoden ajan Facebookin kumppaniyhteistyötä, mutta palasi hiljattain Suomeen rakentamaan maan ja pääomasijoitusyhtiö Nexit Venturesin ensimmäistä todellista kasvurahastoa
Marko Röhr johtaa perustamaansa elokuvatuotantoyhtiötä Matila Röhr Productionsia, joka tunnetaan mm. Röllistä, Rukajärven tiestä, Vedenlaisesta Islannista ja Metsän tarinasta. Yhtiöstä on vuosien saatossa kasvanut kansainvälisesti ihailtu arktisten vedenalaisten elokuvien ja pohjoisten luontoelokuvien erikoistalo.
Lucy Thomas oli BBC:n televisiotuottaja Brysselissä, joka alkoi ihmetellä, miksi käytännöllisesti katsoen kaikissa muissa EU:n jäsenmaissa raportoitiin unionin asioista melko kiihkottomasti, mutta Britanniassa vihamielisesti.
Thomas Noreila järjesti joitakin vuosia sitten Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmän hyväntekeväisyyskonsertin, Live Aid Uusi Lastensairaala 2017 -tapahtuman, joka tehtiin ilman rahaa, mutta jolla kerättiin yli kaksi miljoonaa euroa uudelle sairaalalle.
Perttu Pölönen on säveltäjä, keksijä, puhuja, nörtti, yrittäjä, ajattelija ja milleniaali. 15-vuotiaana hän halusi Sibeliukseksi, mutta koska musiikin teoria oli hankalaa, hän hakkeroi sen ja keksi Sävelkellon ja uudisti musiikin opetuksen.
Annu Nieminen on insinööri, joka johtaa perustamaansa The Upright Projectia, jonka tarkoitus on vaikuttaa koko maailman kulutustottumuksiin, sijoituspäätöksiin ja tuotantotapoihin.
Marko Yrjövuori on taekwondon mustavyö, skeleton-kelkkailumestari ja urheiluhieroja, joka toteutti Amerikan-unelmansa. Hän on työskennellyt sekä Los Angeles Kings -jääkiekkojoukkueen että Los Angeles Lakers -koripallojoukkueen hierojana ja iskenyt kätensä niin Tony Halmeeseen, Kobe Bryantiin kuin Michelle Pfeifferiinkin.
Teemu Arina on Suomen tunnetuin biohakkeri, mutta myös sarjayrittäjä, joka perusti ensimmäisen firmansa jo lukiolaisena. Hän on oman tiensä kulkija, joka harvoin hyväksyy todellisuuden sellaisena kuin se annetaan, vaan keksii keinon hakkeroida sen mielenkiintoisemmaksi ja toimivammaksi.
Jussi Aho johtaa Fira-konsernia, joka on nopeasti ampaissut pienestä betonirakentajasta keskisuureksi ja todennäköisesti Suomen innovatiivisimmaksi rakennusalan yritykseksi. Suuri yleisö tuntee Firan kahden viikon putkiremontista, mutta suurin potentiaali yhtiössä kätkeytyy sen sisäisiin startuppeihin, joissa kehitellää kansainvälisesti skaalautuvia palveluita.
Henri Alén oli ensin töissä Suomen perinteisissä ykköravintoloissa, Palacessa ja Savoyssa ja alkoi sitten itse perustaa maan puhutuimpia ja rakastetuimpia uusia ravintoloita. Miten syntyivät Muru, Finnjävel ja viimeisimpänä Ultima? Entä mitä vaadittiiin, että hänestä tuli Suomen suosituimpiin ja kansainvälisimpiin kuuluva TV-kokki?
Lauri ja Anni Vuohensilta murskaavat viikottain hydraulisella puristimella mitä omituisinta tavaraa ja nauraa rätkättävät päälle. YouTube-kanava Hydraulic Press Channelilla, jota tehdään tamperelaisessa konepajassa, on 1,9 miljoonaa tilaajaa ja se on kerännyt 270 miljoonaa katselua.
Ilkka Lavas on sarjayrittäjä, joka perusti ensimmäisen bisneksensä 17-vuotiaana ja johtaa nyt kansainvälisesti kasvavaa ja menestyvää yritysryhmää. Tunnetuimpia hänen noin kahdestakymmenestä firmastaan ovat City Digital ja EatAndTheCity. Hiljattain Red Herring valitsi EatAndTheCityn sadan innovatiivisimman eurooppalaisen yrityksen joukkoon.
Inna-Pirjetta Lahti johtaa perustamaansa vaikuttajamarkkinointifestivaalia PINGiä, joka on lajissaa Pohjoismaiden suurin. Tässä podccastissa puhumme paljon vaikuttajamarkkinoinnista, joka tarkoittaa yksityisten ihmisten keräämien yleisöjen valjastamista kaupalliseen viestintään.
Alf Rehn on juuri julkaissut kirjan johtamisesta ja sen loputtomasta ristiriiitaisuudesta. Johtajan pitäisi sekä onnistua että epäonnistua, olla nopea ja hidas, olla järkevä ja tunteellinen, olla miehekäs ja naisellinen, rikkoa ja asettaa rajoja ja niin edelleen
Peter Vesterbacka on Rovion jälkeen keskittynyt kasvattamaan Suomen kansantuotetta. Se on aivan tarjottimella, koska Suomen maantieteellinen sijainti on ylivoimainen, Helsinki Euraasian sydämessä ja Suomen kieli aika helppoa kuten Kiinankin.
Sampo Hietanen on MaaS-konseptin eli liikkumisen palvelullistumisen isä ja Maas Global, jota hän johtaa, on maailman ensimmäinen liikkumisen operaattori.
Ulla Nord johtaa Me-säätiötä, jonka Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja perustivat pari vuotta sitten vaurastuttuaan Supercell-kaupoilla. Säätiön tarkoitus on poistaa lasten ja nuorten syrjäytyminen Suomesta vuoteen 2050 mennessä.
Hannu Koistinen on Suomen suurimpiin kuuluvan soitintehtaan Koistinen Kanteleen toimitusjohtaja. Nuorena opiskelijana hänessä heräsi visio siitä, kuinka Suomen kansallissoitin raahataan museosta nykyaikaikaan.
Henrietta Kekäläinen hyppäsi hiljattain lentokoneesta ja pitchasi matkalla maahan yritystään Carbo Culturea. Miten ihminen, joka heti lukion jälkeen lähti Intiaan, koska ei jaksanut länsimaista meininkiä, päätyi kasvuyrittäjäksi Kaliforniaan?
Pekka Nuikin seikkailut laatuviinien parissa alkoivat valokuvaaja Richard Avedonin studiolta, jossa hän yhdessä Avedonin ja Mick Jaggerin kanssa maistoi Wine Spectator -lehden valitsemaa maailman parasta viiniä. Hiljalleen Pekka – valokuvaus- ja mainostoimistotyön ohessa – opiskeli viinikaupan, -sijoittamisen ja keräilyn salat.
Tässä podcastissa sukellamme varhaisen vaiheen rahoituksen yksityiskohtiin ja kuljemme läpi kasvuyrityksen perustamisen tärkeimmät alkuaskeleet.
Jyrki Sukula on Suomen tunnetuin tv-kokki ja viinitilallinen. Hän on elänyt ja työskennellyt läpi suomalaisen ruokakulttuurin rajun muutoksen viimeisten 30 vuoden aikana. Miltä se näytti sisältäpäin? Entä mitä vielä pitäisi tapahtua?
Kari Korkman johtaa perustamaansa Helsinki Design Weekiä, joka on pohjoismaiden suurin muotoilutapahtuma. Hän on myös kansainvälisen World Design Weeks -verkoston johtaja. Kaiken takana on miehen syvä kiinnostus estetiikkaan sekä halu tehdä suomalaisesta muotoilusta taas se kansallinen voimavara, joka se muinoin oli.
Ulla-Maaria Engeström perusti kahdeksan vuotta sitten verkkopalvelu ThingLinkin, joka lisää valokuviin vuorovaikutteisen lisäinformaatiota sisältävän kerroksen. Nyt palvelulla on miljoonia sisällöntuottajia ja kymmeniä miljoonia käyttäjiä. Merkittävin yksittäinen ryhmä ovat yhdysvaltalaiset opettajat ja oppilaat.
Marianne Vikkula on startup-tapahtuma Slushin toimitusjohtaja ja entinen MM-tason joukkuevoimistelija. Hän aloitti vapaaehtoisena Slushin tulipalotiimissä ja eteni vauhdilla koko organisaation johtoon. Mistä palikoista Mariannen rakettinousu rakentui ja mitä siitä voi oppia?
Vertti Kiven perustama sisustussuunnitelutoimisto dSign on noussut Suomen suurimmaksi ja kasvaa nyt kansainvälisesti.
Kristian Saarikorpi on kultaseppämestari, joka etsii käsityöläisyyden ja modernin teknologian liittoa. Hän on myös sarjayrittäjä, joka ponnistaa Fiskarsin ruukista kansainväliseksi toimijaksi.
Jani Leinonen varasti ja mestasi Ronald McDonaldin, avasi taiteen supermarketin ja perusti Tottelemattomuuskoulun.
Indrek Kaselan luokkatoverit perustivat Skypen. Itse hän on ollut aktiivisesti mukana jo kolmessa vallankumouksessa. Ensimmäinen oli Viron itsenäistyminen, toinen tapahtui kun hän 25-vuotiaana investointipankkiirina yksityisti Viron suurimpia valtionyhtiötä.
Mårten Mickos tunnetaan toimitusjohtajuudesta MySQL:ssa, jonka tietokantoja käyttävät niin Google, Facebook kuin NASAkin ja joka myytiin Sun Microsystemsille miljardilla dollarilla.
Petteri Lahtela johtaa yhtä Suomen mielenkiintoisimmista terveysteknologian startupeista. Oura on Oulussa tehty design-sormus ja tarkkuusinstrumentti, joka auttaa käyttäjäänsä yhdistämään äärimmäisen suorituskyvyn ja tasapainoisen, terveen elämän.
Emilia Lahti tekee väitöskirjaa sisusta ja aikoo juosta 2400 kilometriä Uuden Seelannin halki herättääkseen keskustelua aiheesta, joka on hänelle sekä henkilökohtainen trauma että maailmanlaajuinen missio.
Tässä podcastissa kuljemme Kaisan matkassa läpi legendaarisen Havaijin Ironman -kisan, johon Kaisa Lehtonen oli valmistautunut miltei koko elämänsä.
Liisa Suvikumpu ja Tuomas Heikkilä ovat historiantutkijoita, pariskunta ja mukana monessa. Työkseen Liisa johtaa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaa, Tuomas puolestaan Suomen instituuttia Villa Lantea Roomassa.
Timo Nisula omistaa 111-vuotiaan Kouvolan lakritsin, joka tekee maan parasta lakua. Hän on päättänyt tehdä siitä gourmet-tuotteen, design-tuotteen ja kansainvälisen menestystarinan.
Ville Tolvanen on twiitannut kohta seitsemänkymmentä tuhatta kertaa, kirjoittanut tuhat blogia, saanut 1,4 miljoonaa sivulatausta ja perustanut digitaalisen heimon.
Tuuli ja Kivi Sotamaa ovat sisko ja veli, design-tiimi ja yhtiökumppanit. Heidän tuoreimpia suuria töitään ovat huippuravintola Finnjävelin koko esineistö sekä Fazerin Vierailukeskus Vantaalla, josta on tullut räjähtävän suosittu.
Antti Järvinen on Googlen maajohtaja Suomessa. Millaista on olla töissä yli 70 miljardia dollaria vaihtavassa, 68000 ihmistä työllistävässä yrityksessä, joka kasvaa 20% vuodessa?
Susanna Pettersson johtaa Suomen tunnetuinta taidemuseota, Ateneumia, ja aikoo tehdä siitä koko Pohjois-Euroopan kiinnostavimman kansallisgallerian. Millä keinoin sellainen syntyy ja kuinka kiinnostavuutta mitataan?
Pekka Sinisalo on perussuomalainen historianopettaja ja Björn Paasonen on suomenruotsalainen turvamies. Yhdessä he ovat tutkapari, joka johtaa 300 miehen vastaanottokeskusta Kirkkonummella.
Anni Sinnemäki vastaa kiihkeästi kasvavan Helsingin kaupunkisuunnittelusta ja kiinteistöistä. Mitä sellaista hän otti mukaansa valtakunnan politiikasta, josta on hyötyä apulaiskaupunginjohtajana?
Uusimmassa kirjassaan Hyvintoimintayhteiskunta Jari Ehrnrooth haastaa sekä sen käsityksen vapaudesta, jolle länsimaiset valtiot rakentuvat, että saman tien koko kotoisen hyvinvointivaltion.