Author

Jaakko Tapaninen
CEO & Writer
Subscribe to the 10X Finland newsletter
Thank you for subscribing to the newsletter!
Something went wrong, do you try again.
Share this publication
Moderoin hiljattain webinaarin, jossa yksi asiantuntijoista nosti esiin sen, että Suomen julkisen sektorin suhde kansantuotteeseen on OECD-maiden suurin 57,5 %. Pohdimme hetken ääneen, onko mitään keinoa vaikuttaa suomalaisten käyttäytymiseen siten, että kaikki kokisivat Suomen taloudellisen tulevaisuuden tärkeäksi, jolloin lohkaisin, että "taidamme tarvita kansantalouden Pohjois-Karjala-projektin".
Sillä hetkellä tuo lähinnä nauratti ja jatkoimme juttua muista asioista, mutta tuo analogia kansanterveyden ja kansantalouden välillä ei jättänyt minua rauhaan. Suomen talouden ongelmat tuntuvat ylipääsemättömiltä, mutta niin on varmaan Pohjois-Karjalan miesten sydäntautikuolleisuuskin tuntunut 1970-luvulla. Silloin johtopäätös oli, että syy synkkään todellisuuteen oli elintavoissa eli uskomuksissa, opitussa ja arjen valinnoissa. Kun sitten löydettiin keinot muuttaa arkea, ei saarnaamalla eikä verottamalla, vaan lisäämällä valinnan vaihtoehtoja, yhteisöllistä ymmärrystä ja antamalla vähän painettakin, todellisuus muuttui ja miesten elinajanodote nousi kohisten. Tämä on edelleen yksi suuria suomalaisia menestystarinoita.
Strategiatyössä yksi tärkeimmistä vaiheista on vaihtoehtojen näkeminen. Kyky katsoa haastetta uudesta näkökulmasta ei ole ihmiselle luontaista, mutta se on välttämätöntä, jos ollaan strategian kanssa tosissaan liikkeellä. Se vaatii usein aktiivista ikkunoiden avaamista. Yksi tällainen ikkuna ovat analogiat: kuinka vastaava tilanne on tulkittu ja haaste ratkaistu jossakin aivan toisessa ympäristössä. Joskus mikään ei hoksauta niin kuin hyvä analogia.
Mietitään siis, miltä voisi näyttää kansantalouden Pohjois-Karjala-projekti.
Entä jos Suomen talouden ydinongelmat ovatkin kulttuurisia pikemminkin kuin rakenteellisia tai poliittisia? Suomessa on vahva valtiokeskeinen toimintakulttuuri ja odotamme yhteiskunnan hoitavan asian kuin asian puolestamme. Pidämme keskinkertaisuutta arvossa, vaikka sille ei kehittyneiden maiden välisessä kaupassa ole markkinoita. Pelkäämme riskejä ja panostamme menneisyyteen, eilisen yrityksiin ja haja-asutukseen, emmekä riittävästi tulevaisuuteen.
Entä jos nämä tottumukset ovat yhtä vaarallisia kuin uunimakkara, kermaperunat ja tupakka aikoinaan? Oletetaan, että näin on ja mietitään Pohjois-Karjala-hengessä, mitä asialle voisi tehdä.
Pohjois-Karjala-projektista voisi kopioida aika lailla suoraan maantieteellisesti rajallisen pilottikohteen ja yhteisöllisen toimintamallin. Pilotiksi voisi ottaa kunnan tai talousalueen, vaikkapa juuri Pohjois-Karjalan tai miksei Raaseporin. Sen jälkeen valittaisiin muutama selkeä aluellinen mittari: nopeasti tulee mieleen julkisten menojen osuus BKT:sta, julkisen talouden ostot yksityissektorilta, yritysten määrä, vientiyritysten määrä ja kansalaisten piensijoitukset.
Yhteisöllinen toimintamalli tarkoittaisi sitä, että koulut, yliopistot, yritykset, järjestöt, media, urheiluseurat ja seurakunnat luovat yhdessä tavoitteisiin sidotun mallin. Viranomaisten tehtävä olisi varmistaa turvallisuus ja reilu peli, mutta ei ohjata sisältöä. Sen jälkeen voisi kokeilla vaikka seuraavaa.
Pohjois-Karjala-projektin ydin ei ollut tieto, vaan arjen käytäntöjen muutos yhteisön kautta. Taloudessa onnistumisen tapa on sama: 1) muutetaan arkea pilottien avulla, 2) tehdään se yhdessä ekosysteeminä (kunnat, oppilaitokset, yritykset, järjestöt, media seurat, seurakunnat). Kaikki toimenpiteet palvelisivat näitä periaatteita:
Yrittäjyys nousisi rinnakkaisoletukseksi
Kun työttömäksi jäänyt ilmoittautuisi TE-palveluihin, oletuksena voisi olla 6–12 kuukauden yrittäjyyskokeilu (josta voisi toki kieltäytyäkin). Kevytyrittäjyys, osa-aikainen laskuttaminen ja valmiit talouspohjat tekisivät yrittäjäksi ryhtymisestä yhtä arkipäiväistä kuin palkkatyön vastaanottamisesta. Kaikista ei tietenkään tule yrittäjiä, mutta sen pitäisi olla yhtä luonteva ja kunniallinen tapa osallistua yhteiskuntaan kuin palkkatyö.
Opinahjot ottaisivat roolin yrittäjyyskasvattajina
Jokainen yläkoulun ja lukion luokka voisi kerran vuodessa perustaa miniyrityksen ja myydä oikeita tuotteita tai palveluita. Kun nuori saa kokemuksen, että oma idea voi muuttua myynniksi, asenne markkinatalouteen muuttuu pysyvästi. Yrittäjätaitojen kurssi liitettäisiin osaksi kaikkea ammatillista ja korkeakouluopetusta.
Sijoittamisesta tehtäisiin normaalimpaa kuin rahapeleistä
Sen sijaan, että yhteiskunta vie köyhiltä viimeisetkin roposet myymällä katteettomia unelmia, se pyrkisi tekemään piensijoittamisesta helpompaa ja halutumpaa kuin lottoamisesta. R-kioskissa voisi tehdä mikrosijoituksen indeksirahastoon ja Veikkaus Oy houkuteltaisiin myymään sivuillaan ensimmäisenä vaihtoehtona suomalaisyhtiöiden osakkeita. Kun omistaa pienen siivun reaalitaloutta, ymmärtää paremmin, mistä hyvinvointi rahoitetaan – ja rakentaa omaa turvaa.
Pohjois-Karjalassa terveyskeskukset laajensivat vastuutaan myös ennaltaehkäisyyn, kouluruokailu uudistui ja valtakunnallisesti toteutettiin tupakkalaki. Taloudessa tällaisia systeemistason muutoksia, jotka tukisivat arjen muutosta voisivat olla:
Raha seuraisi asiakasta
Sote-, kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluissa osa julkisesta rahoituksesta muutettaisiin kupongeiksi. Asiakas valitsisi tuottajan – kunnan, järjestön, osuuskunnan tai yrityksen. Kysyntä loisi monimuotoisempaa palveluekosysteemiä ilman, että turvaverkko katoaisi.
Julkisista hankinnoista tehtäisiin pk- ja tulevaisuusystävällisiä
Hankintakäytäntöjä uudistettaisiin kouluttamalla kilpailuttajia, pilkkomalla kilpailutukset mahdollisiksi myös pk-toimijoille ja uusille yrityksille ja pisteitä saisi myös innovatiivisuudesta ja kasvuhakuisuudesta. Kunnat julkaisisivat avoimen näkymän hankintojen määrään ja kohdentumiseen. Nykyinen malli ohjaa ostamaan samaa vanhaa mahdollisimman halvalla.
Sääntelyä hellitettäisiin hallitusti
Suomessa on kokeiltu sääntelysandboxia eli sääntelyn hellittämistä joillakin toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla. Tähän asti kokeiluja on tehty lähinnä teknologia- ja finanssialoilla, mutta yhtä hyvin kunnissa voisi tehdä 24 kuukauden sandbox-kokeiluja vaikkapa ruoka-, tapahtuma- ja hyvinvointipalveluissa: nopea ilmoitusmenettely, läpinäkyvä seuranta ja selkeät turvallisuusrajat. Ja ei kun menoksi.
Tarjottaisiin mahdollisuus paikalliseen superkotitalousvähennykseen
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärän korotusta tarjottaisiin paikallisesti kokeilulain kautta, pitkäkestoisesti mutta määräaikaisena. Jos lainsäädäntöä ei saataisi muutettua mahdollistamaan tätä, kunta voisi vaihtoehtoisesti tarjota oman palvelukupongin. Suomalaiset oppisivat ostamaan palveluita toisiltaan.
Tässä strategiavaihtoehdossa lukittaisiin aluksi tavoite: se olisi taloudellisen kulttuurin muutos selvästi nykyistä kestävämmälle pohjalle. Samoin lukittaisiin toimintamalli: vaikutamme yksittäisen ihmisen arjen valintoihin, jos mahdollista, yhteisön kautta. Toimenpiteet olisivat jatkuvia kokeiluja, joita arvioitaisiin ja korjattaisiin tavoitteita vasten. Pohjois-Karjala-projekti saavutti aikoinaan kansainvälisen maineen miltei ihmetekona ja se elää edelleen loistavana strategisen ajattelun tapauskuvauksena. Jos syvä muutos onnistuu terveydessä, niin miksi ei taloudessa?
Analogiat ovat vahva työkalu etsiä strategisia vaihtoehtoja. Entä jos Pohjois-Karjala-projektissa opittua kansanterveyteen vaikuttamisen tapaa sovellettaisiin kansantalouteen? Miltä näyttäisi, jos kansantalouden synkkää tilaa lähdettäisiin korjaamaan arjen valintojen ja niihin liittyvien kokeilujen kautta? Tämä blogi on kurkistus siihen, miltä yksi strategiatyöpajan vaihe saattaisi näyttää.
Tämä on sadas 10X Finlandin jakso. Juhlan kunniaksi käänsin pöydät ympäri eli tällä kertaa haastateltavana on podcastin isäntä eli minä Jaakko Tapaninen. Keskustelua vetää Marko Ahtisaari, jonka kanssa julkaisimme kymmenen vuotta sitten kirjan 10X Finland, joka innoitti aloittamaan tämän samannimisen ohjelman.
Marita Liulia on Suomen laajaa-alaisimpia ja kansainvälisesti tunnetuimpia visuaalisia taiteilijoita. Tässä podcastissa puhumme hänen tiestään taiteilijaksi: kuinka sairaasta lapsesta, joka vietti vuosia vuoteen omana vain taide seuranaan, kasvoi maalari, valokuvaaja, ohjaaja, multimediataiteilija, yrittäjä ja seikkailija.
Henrik Meinander seurasi tehtävässään Helsingin yliopiston historian professorina legendaarista Matti Klingeä. Meinander on juuri julkaissut kirjan Helsinki – Erään kaupungin historia. Se on hänen mukaansa syntynyt rakkaudesta kotikaupunkiin ja se kertoo Helsingin vaiheet perustamisesta tähän päivään.
Anna Rotkirch on evoluutiopsykologiaan perehtynyt sosiologi ja Väestöliiiton tutkimusprofessori, joka tunnetaan ennen kaikkea lähiyhteisöihin ja syntyvyyteen liittyvästä tutkimuksestaan.
Tämä podcast on vauhdikas ja väkevällä kokemuksella pakattu cocktail tätä kaikkea. Ennen kaikkea puhumme johtamisesta ja osaamisen kehittämisestä.
Vuonna 1993, 24-vuotiaana, hän perusti uraauurtavan kestävän kehityksen konsulttitoimiston Gaian. Hän on myös työskennellyt ympäristöministerin erityisavustajana Pekka Haaviston kaudella ja kahdeksan vuotta YK:n ympäristöohjelmassa Genevessä.
Kristiina Kukkohovi johtaa Visit Turku Archipelago -markkinointiyhtiötä. Aikaisemmin hän on työskennellyt muun muassa Siljalla, Finnairilla ja SASilla sekä Levillä, Rukalla ja Pyhällä, joissa hän seurasi läheltä sitä, kuinka Lappia nostettiin aivan uudelle tasolle kansainvälisenä matkakohteena.
Markku Juntunen sai kaksikymmentä vuotta sitten yhtenä ensimmäisistä Euroopassa mustan vyön Brasilialaisessa jujutsussa ja hän on edelleen vyöarvoltaan korkein lajin osaaja Suomessa. Hän on opettanut niin BJJ:n perusharrastajia kuin valmentanut lajin huippuja ja vapaaottelijoitakin.
Antti Kylliäinen luki läpi suomalaisten pörssiyritysten arvot ja huomasi, että vain 13% niistä on oikeastaan arvoja ja loput ovat hyveitä tai sekalaisia työkaluja.
Ia Adlercreutz on perustamansa strategia- ja bränditoimisto Co-foundersin toimitusjohtaja ja muun muassa entinen Fiskarsin ja Kekkilän markkinointijohtaja. Hän on myös osa-aikainen maanviljelijä.
Tero Ojanperä on Silo AI tekoäly-yrityksen ja Vision+ -rahaston hallituksen puheenjohtaja ja yksi niiden perustajista. Hän valmistui diplomi-insinööriksi Oulun yliopistosta, ja hän on väitellyt tekniikan tohtoriksi Delftin teknillisessä yliopistossa Alankomaissa.
From December to February, I conducted fourteen podcast episodes with presidential candidates for Mediatalo Keskisuomalainen. These podcasts, produced by Ville Paija, can be found online by searching for “Haluat siis presidentiksi.”
Hannu Toivonen on on Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori, joka on tutkinut tekoälyä yli kolmekymmentä vuotta ja juuri julkaissut siitä yleistajuisen kirjan nimeltä “Mitä tekoäly on?”
Ari Tolppanen aloitti uransa elokuvabisneksessä, siirtyi sitten teollisuuden pariin ja pian pääomasijoitusyhtiö CapManin ensimmäiseksi toimitusjohtajaksi.
The book's numerous scenes from real life and descriptions of negotiations link the principles to everyday situations. With the lessons of the Firesoul playbook, it is possible for anyone to be inspired to change the world, no matter what the field of activity.
Antti Arjava johti yhtä maamme varakkaimmista säätiöstä eli Suomen Kulttuurirahastoa kahdenkymmenen vuoden ajan, kunnes siirtyi kesän alussa eläkkeelle. Niin taiteen, tieteen kuin monen muunkin asian tekijät vetoavat usein resurssehin, kun kysytään, miten asiat voisivat olla paremmin
Emma Storbacka johtaa Avausta, joka on suomalainen markkinoinnin teknologioihin ja analytiikkaan keskittyvä asiantuntijayritys. Se toimii tänään useissa Euroopan maissa, ja Emmalla on ollut ratkaisevan tärkeä rooli yrityksen matkassa maailmalle.
Jan Ameri johtaa ArcticStartupia, joka kohtauttaa pääomaa tarvitsevia kasvuyriyksiä ja sijoittajia. Tässä jaksossa puhumme ennen kaikkea siitä, kuinka rahaa hankitaan silloin, kun ajat ovat kovat: mikä on sijoittajille tärkeintä, miten rakennetaan hyvä presentaatio ja mitkä alat ovat tällä hetkellä suurimman kiinnostuksen kohteita.
Erkki Liikanen ei juuri esittelyjä kaipaa, mutta tämän podcastin teeman kannalta on hyvä muistuttaa joistakin asioista, joissa hän on ollut mukana. 1972, 21-vuotiaana, hänet valittiin eduskuntaan Suomen kaikkien aikojen nuorimpana kansanedustajana. 1980-luvun lopulla, juuri ennen 90-luvun lamaa, hän oli maamme valtiovarainministeri.
Timo Harakka oli vallan ankara kriitikko, josta tuli sen ahkera käyttäjä. Hänet tunnetaan muun muassa television Mustasta laatikosta ja Pressiklubista sekä lukuisista lehtiartikkeleista ja ärhäköistä kirjoista. Vuoden 2019 lopusta lähtien hän on ollut maamme liikenne- ja viestintäministeri.
Ulla Maaria Koivula vieraili 10X Finland Podcastissa edellisen kerran reilut viisi vuotta sitten jaksossa #22. Silloin puhuimme ThingLinkistä ja elämästä Kaliforniassa. Tässä jaksossa puhumme Meteoriitista ja elämästä Pohjois-Karjalassa.
Kristo Lehtonen johtaa Sitrassa reilun datatalouden teemaa. Ajatus on luoda eurooppalaisen arvopohjan mukaista inhimillistä datataloutta monopoliin tähtäävän amerikkalaisen mallin rinnalle.
Marco Mäkinen lukee vuodessa kolmesataa bisneskirjaa, pitää kirjapodcastia ja kirjoittaa silloin tällöin omiakin kirjoja, kuten uusi Kasva tai kuihdu. Marco opiskeli aikoinaan estetiikkaa ja teki siinä sivussa kirjallisuuden opinnäytetyön Bret Easton Ellisistä, mutta hiljalleen hänestä kasvoi yksi Suomen arvostetuimmista markkinoinnin taitajista.
Janne Jutila ja Sasu Ristimäki ovat ehtineet nähdä finanssialalla ja sijoittajina monta hypeä, mahalaskua ja uutta nousua. Viime vuodet Sasu on keskittynyt kryptoihin ja Janne digitaaliseen identiteettiin.
Together with my friend Marko Ahtisaari we are doing a series of podcasts on Web3. In this episode, we talk to Kevin Abosch, a conceptual artist who sold a photo of a potato for over a million euros, put himself on the blockchain, and is currently algorithmically designing wallhangings for this year’s Helsinki Festival.
Jyri Engeström oli Jaikun perustaja web 2.0 -maailmassa. Viime vuosina hän on seurannut aitiopaikalta web3:n syntyä. Hänen Yes VC-rahastonsa on sijoittajana mukana mm. NFT-alusta Dapper Labsissä.
Ovatko Web3 ja Web 3.0 sama asia? Miten ostetaan NFT? Entä mikä on DAO? Internetin suuria pardokseja on, että se on verkosto, mutta käytännössä valta siinä on keskittynyt muutamalle toimijalle.
This post explores how the concept of a situational picture, used in military and strategic planning, can improve personal and organizational decision-making. It covers the challenge of filtering biased or fragmented information, the risks of relying on assumptions, and the potential for future tools to support clearer thinking in an overwhelming information landscape.
Everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen oli Hybrid Timesin vieraana vajaa vuosi sitten ja keskustelu sai sen verran hyvää palautetta, että nyt otamme uuden erän. Huhtinen on juuri palannut Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessorin tehtävään oltuaan vajaat pari vuotta lainassa Naton strategisen kommunikaation osaamiskeskuksessa Latviassa.
In a world overloaded with choices, clear strategy starts with deciding what not to do. This post explores how modern strategy balances desire and possibility, moving beyond defensive planning to focused, impactful decision-making in both business and nonprofit settings.
Petri Tuomi-Nikula seurasi Suomen suurlähettiläänä Budapestissa, kun Victor Orbán ja hänen Fidesz-puolueensa mursivat määrätietoisesti maan demokraattisen järjestelmän. Nykyisin Petri on eläkkeellä ja voi puhua vapaasti kokemuksistaan. Käymme hänen kanssaan läpi Orbánin pelikirjan eli sen miten demokratia tuhotaan.
Leena Suurpää oli pitkään nuorisotutkija, kunnes hän siirtyi Punaisen Ristin nuorten turvatalotoiminnan johtoon. Tässä podcastissä puhumme Leenan kanssa siitä, minkälaista on olla nuori, eli kasvaa aikuiseksi nykymaailmassa ja nyky-Suomessa.
The book's numerous scenes from real life and descriptions of negotiations link the principles to everyday situations. With the lessons of the Firesoul playbook, it is possible for anyone to be inspired to change the world, no matter what the field of activity.
Artturi Tarjanne on suomalaisen ohjelmistoalan ja riskisijoittamisen pioneeri, haluttu mentori ja pääomasijoitusalan vaikuttaja. Hän on Suomen vanhimman teknologiaan keskittyvän pääomarahaston, Nexit Venturesin partneri ja yksi perustajista.
Pekka Koposen perustama Spinverse auttaa suomalaisyrityksiä löytämään EU-rahaa. Uuden elvytyspaketin myötä rahaa on jaossa hirmumäärä: 20 kertaa enemmän kuin tähän asti.
Björn Weckströmin koruja ovat käyttäneet prinsessa Leia, Yoko Ono, prinsessa Viktoria, Led Zeppelin ja Grace Kelly. Vogue-lehti on valinnut ne vuoden tuotteeksi ja Françoise Sagan on ikuistanut ne romaaniinsa.
Dr. Eneken Tikk is an internationally acclaimed expert on cybercrime: she consults governments on cyber policy and companies on cybersecurity. She lives in Lieksa, Finland, where, when she’s not fighting cybercrime, you may find her helping out at the local coffee shop.
Juha Stenberg on yksi sähköautojen latausteknologiaa tuottavan startupin eMablerin perustajista ja yhtiön toimitusjohtaja. Kuluttajalle sähköautoilu on ennen kaikkea käyttövoiman vaihdos, mutta mikä on se iso muutos, jonka sähköautot tuovat mukanaan?
Mirkku Kullberg on Glasshouse Helsingin perustaja ja toimitusjohtaja. Glasshouse on kauppa, kokoontumispaikka, design-kiihdyttämö, keskustelualusta ja konsulttiyritys Helsingin ydinkeskustassa. Mirkku taas on energiapommi ja ideamylly vailla vertaa, joka on aikaisemmin työskennellyt muun muassa Grünsteinilla, Artekissa, Nansolla ja Kämp Hotelsilla.
Everstiluutnantti Aki-Mauri Huhtinen on Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori, mutta tällä hetkellä virkavapaalla ja töissä Naton strategisen kommunikaation osaamiskeskuksessa Latviassa.
Arhi Kivilahti on perehtynyt verkkokauppoihin niin Aallossa, Oxfordissa, Ruokakeskolla kuin omassa startupissaankin. Koronavuosi oli verkkokaupalle kulta-aikaa ja nosti lopulta ruoan verkkokaupankin aivan uudelle tasolle.
Harva pystyy tiivistämään työelämänsä tarkoituksen yhtä lyhyeen kuin Tomi Nyman. Hänelle se on 1 Gt. Tomi on insinööri, yrittäjä ja neuvonantaja, joka aikoo vähentää maailman hiilidioksidipäästöjä yhdellä gigatonnilla kiertotalouden keinoin ennen kuin menee eläkkeelle.
Juha-Pekka Raeste on Helsingin Sanomien taloustoimittaja ja Hannu Sokala Yleisradion. Yhdessä he ovat kirjoittaneet vihaisen kirjan kapitalismin tilasta. Maailman 50 vaarallisinta yhtiötä kertoo hyperkapitalismin ajasta, joka ei jätä tilaa markkinataloudelle, vaan ajaa jokaisen digitalisoitavissa olevan toimialan vuorollaan monopolin tai oligopolin syliin
Katarina Baer on Bonnier-palkittu toimittaja ja tietokirjailija. Hän lähti kesällä 2019 perheineen Shanghaihin viettämään välivuotta ja opiskelemaan. Tammikuussa 2020 korona katkaisi kaiken ja perhe palasi Suomeen.
Miikka Rosendahlin johtama Zoan rakentaa työkseen virtuaalimaailmoja. Viime maaliskuusta lähtien bisnes on ollut rajussa nousukiidossa. Studio on rakentanut muun muassa virtuaalisen Helsingin, tuottanut JVG:n virtuaalisen vappukeikan ja Linnan juhlien lisätyn todellisuuden osiot.
Olli Muurainen on perustamansa Management Events -yhtiön omistaja ja hallituksen puheenjohtaja, Billnäsin ruukinpatruuna ja intohimoinen puistojen suunnittelija ja rakentaja. Management Eventsin idea on ollut järjestää johtajille seminaareja, joissa he kohtaavat kollegoitaan ja mahdollisia asiakkaita henkilökohtaisesti.
Aktiiviuransa aikana Kaisa Sali ehti treenata 10 000 päivää, osallistua 145 triathlon-kisaan ja nousta 68 kertaa palkintopallille. Neljä kertaa hän oli lajin kuninkuuskisan, Havaijin Ironmanin 10 parhaan joukossa.
This episode of the Hybrid Times Podcast is a bit unusual since I am the one being interviewed. Usually, I ask the questions, and in most cases in Finnish. The following discussion was originally recorded for my friend Tan Lay’s podcast Marketing Helsinki.
Kirsi Piha on käynyt läpi vaikuttavan poliittisen ja bisnesmankelin, mutta kieltäytyy pönöttämästä, pokkuroimasta tai pelkäämästä. Hän on kiistatta alansa huippua, mutta kiroilee, nauraa ja kertoo mielipiteensä aivan kuin hänen ei tarvitsisi välittää kenenkään mielipiteestä.
Viisi vuotta sitten julkaisimme Marko Ahtisaaren kanssa kirjan 10X Finland. Se oli meille molemmille maailmanymmärrysprojekti. Marko oli juuri jättänyt taakseen Nokian muotoilujohtajan tehtävät, minä Kotimaan toimitusjohtajan pestin.
Ville Tolvanen saarnasi vuosia digitalisaation puolesta, valloitti sosiaalista mediaa, järjesti tapahtumia ja johti digitalisaatiota edistäviä yhtiöitä. Nyt hän on viettänyt kaksi kuukautta karanteenissa italialaisessa maalaistalossa, jonka hän vaimonsa kanssa hiljattain osti. Ympärillä suuri osa maapalloa on pakkodigitalisoitu vain muutamassa viikossa.
Asko Kallonen on Warner Music Finlandin tuotantopäällikkö, jonka ala on valinnut kymmenen kertaa vuoden tuotantopäälliköksi. Hän on työskennellyt monien tunnetuimpien suomalaisten muusikoiden ja bändien kanssa, kuten vaikkapa HIMin, Lordin, Chisun ja Antti Tuiskun.
Sanna Leino pitää suosittua Stressitohtori-blogia ja on juuri julkaissut samannimisen kirjan. 10X Finland Podcastissa pohditaan yleensä teknologisia ja muita murroksia ja niiden tarjoamia mahdollisuuksia.
Jyri Kosola on upseeri ja insinööri. Puolustusvoimien tutkimusjohtajana työskentelevä insinöörieversti Kosola päätti tulevan ammattinsa jo kuusivuotiaana ja on sittemmin viettänyt yli 30 vuotta sotatekniikan parissa. Mikään elämänalue ei enää säästy disruptiolta, ei myöskään vihollisuuksien ylläpito, joko erilaisten konfliktien tai varsinaisen taistelun muodossa.
Mika Airaksela johtaa Rakennusliike Reposta, joka on Suomen suurimpia asuntorakentajia, energiatehokkaan rakentamisen edelläkävijä ja kiivas kokeilija. Ennen rakentajan uraansa Mika oli DJ, työpäivän jälkeen hän hyppää kilpa-auton rattiin. Reponen on rakentanut useita puukerrostaloja, mutta kieltäytyy vannomasta vain yhden materiaalin nimeen. Energiatehokkuus on niin paljon muutakin.
Kai Seikku on johtaja, jonka suuri julkisuus ja Google-haku tuntee miehenä, joka sai potkut makkaratehtaasta. Ammattipiireissä hän on piikiekkoyhtiö Okmeticin arvostettu toimitusjohtaja, hallitusammattilainen, mentori, neuvonantaja, visionääri ja sijoittaja – ja tänä päivänä myös Suomen johtavia Kiinan-tuntijoita.
Tomas Hedenborg on Suomen ja Euroopan tärkeimpiä teknologiavaikuttajia, vaikka suuri julkisuus ei häntä tunne. Hän on elämässään uuden alussa, sillä hän on juuri päättänyt työnsä teollisuusautomaatiota tekevän Fastemsin johtajana sekä Euroopan teknologiayritysten kattojärjestön Orgalimin presidenttinä.
Anna Hyrske pysähtyi 19 vuotta sitten kysymään työnantajaltaan, onko sijoittaminen aseteollisuuteen oikein. Kukaan ei oikein tiennyt, ja sen seurauksena Anna lähti tutkimusretkelle, joka on tehnyt hänestä Ilmarisen vastuullisen sjoittamisen johtajan.
Jari Ehrnrooth on 10X Finland Podcastin kaikkien aikojen kuunnelluin vieras. Kolme vuotta sitten hän oli juuri julkaissut kirjan Hyvintoimintayhteiskunta ja puhuimme itsekurista. Nyt häneltä on juuri ilmestynyt teos Kymmenen vaatimusta vapaalle ihmiselle ja se on hyvä syy palata 10X-mikrofonien ääreen.
Pauli Kopu johtaa videotuotantoyhtiö Klokia ja on yksi Slushin ja Tubeconin alkuperäisistä taustavoimista. Vuonna 2012 hänet palkittiin Cannesissa maailman lupaavimpana nuorena tuottajana.
Markku Mäkeläinen on korkeimmalle Piilaakson hierarkiassa tähän mennessä yltänyt suomalainen. Hän johti viiden vuoden ajan Facebookin kumppaniyhteistyötä, mutta palasi hiljattain Suomeen rakentamaan maan ja pääomasijoitusyhtiö Nexit Venturesin ensimmäistä todellista kasvurahastoa
Marko Röhr johtaa perustamaansa elokuvatuotantoyhtiötä Matila Röhr Productionsia, joka tunnetaan mm. Röllistä, Rukajärven tiestä, Vedenlaisesta Islannista ja Metsän tarinasta. Yhtiöstä on vuosien saatossa kasvanut kansainvälisesti ihailtu arktisten vedenalaisten elokuvien ja pohjoisten luontoelokuvien erikoistalo.
Lucy Thomas oli BBC:n televisiotuottaja Brysselissä, joka alkoi ihmetellä, miksi käytännöllisesti katsoen kaikissa muissa EU:n jäsenmaissa raportoitiin unionin asioista melko kiihkottomasti, mutta Britanniassa vihamielisesti.
Thomas Noreila järjesti joitakin vuosia sitten Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmän hyväntekeväisyyskonsertin, Live Aid Uusi Lastensairaala 2017 -tapahtuman, joka tehtiin ilman rahaa, mutta jolla kerättiin yli kaksi miljoonaa euroa uudelle sairaalalle.
Perttu Pölönen on säveltäjä, keksijä, puhuja, nörtti, yrittäjä, ajattelija ja milleniaali. 15-vuotiaana hän halusi Sibeliukseksi, mutta koska musiikin teoria oli hankalaa, hän hakkeroi sen ja keksi Sävelkellon ja uudisti musiikin opetuksen.
Annu Nieminen on insinööri, joka johtaa perustamaansa The Upright Projectia, jonka tarkoitus on vaikuttaa koko maailman kulutustottumuksiin, sijoituspäätöksiin ja tuotantotapoihin.
Marko Yrjövuori on taekwondon mustavyö, skeleton-kelkkailumestari ja urheiluhieroja, joka toteutti Amerikan-unelmansa. Hän on työskennellyt sekä Los Angeles Kings -jääkiekkojoukkueen että Los Angeles Lakers -koripallojoukkueen hierojana ja iskenyt kätensä niin Tony Halmeeseen, Kobe Bryantiin kuin Michelle Pfeifferiinkin.
Teemu Arina on Suomen tunnetuin biohakkeri, mutta myös sarjayrittäjä, joka perusti ensimmäisen firmansa jo lukiolaisena. Hän on oman tiensä kulkija, joka harvoin hyväksyy todellisuuden sellaisena kuin se annetaan, vaan keksii keinon hakkeroida sen mielenkiintoisemmaksi ja toimivammaksi.
Jussi Aho johtaa Fira-konsernia, joka on nopeasti ampaissut pienestä betonirakentajasta keskisuureksi ja todennäköisesti Suomen innovatiivisimmaksi rakennusalan yritykseksi. Suuri yleisö tuntee Firan kahden viikon putkiremontista, mutta suurin potentiaali yhtiössä kätkeytyy sen sisäisiin startuppeihin, joissa kehitellää kansainvälisesti skaalautuvia palveluita.
Henri Alén oli ensin töissä Suomen perinteisissä ykköravintoloissa, Palacessa ja Savoyssa ja alkoi sitten itse perustaa maan puhutuimpia ja rakastetuimpia uusia ravintoloita. Miten syntyivät Muru, Finnjävel ja viimeisimpänä Ultima? Entä mitä vaadittiiin, että hänestä tuli Suomen suosituimpiin ja kansainvälisimpiin kuuluva TV-kokki?
Lauri ja Anni Vuohensilta murskaavat viikottain hydraulisella puristimella mitä omituisinta tavaraa ja nauraa rätkättävät päälle. YouTube-kanava Hydraulic Press Channelilla, jota tehdään tamperelaisessa konepajassa, on 1,9 miljoonaa tilaajaa ja se on kerännyt 270 miljoonaa katselua.
Ilkka Lavas on sarjayrittäjä, joka perusti ensimmäisen bisneksensä 17-vuotiaana ja johtaa nyt kansainvälisesti kasvavaa ja menestyvää yritysryhmää. Tunnetuimpia hänen noin kahdestakymmenestä firmastaan ovat City Digital ja EatAndTheCity. Hiljattain Red Herring valitsi EatAndTheCityn sadan innovatiivisimman eurooppalaisen yrityksen joukkoon.
Inna-Pirjetta Lahti johtaa perustamaansa vaikuttajamarkkinointifestivaalia PINGiä, joka on lajissaa Pohjoismaiden suurin. Tässä podccastissa puhumme paljon vaikuttajamarkkinoinnista, joka tarkoittaa yksityisten ihmisten keräämien yleisöjen valjastamista kaupalliseen viestintään.
Alf Rehn on juuri julkaissut kirjan johtamisesta ja sen loputtomasta ristiriiitaisuudesta. Johtajan pitäisi sekä onnistua että epäonnistua, olla nopea ja hidas, olla järkevä ja tunteellinen, olla miehekäs ja naisellinen, rikkoa ja asettaa rajoja ja niin edelleen
Peter Vesterbacka on Rovion jälkeen keskittynyt kasvattamaan Suomen kansantuotetta. Se on aivan tarjottimella, koska Suomen maantieteellinen sijainti on ylivoimainen, Helsinki Euraasian sydämessä ja Suomen kieli aika helppoa kuten Kiinankin.
Sampo Hietanen on MaaS-konseptin eli liikkumisen palvelullistumisen isä ja Maas Global, jota hän johtaa, on maailman ensimmäinen liikkumisen operaattori.
Ulla Nord johtaa Me-säätiötä, jonka Ilkka Paananen ja Mikko Kodisoja perustivat pari vuotta sitten vaurastuttuaan Supercell-kaupoilla. Säätiön tarkoitus on poistaa lasten ja nuorten syrjäytyminen Suomesta vuoteen 2050 mennessä.
Hannu Koistinen on Suomen suurimpiin kuuluvan soitintehtaan Koistinen Kanteleen toimitusjohtaja. Nuorena opiskelijana hänessä heräsi visio siitä, kuinka Suomen kansallissoitin raahataan museosta nykyaikaikaan.
Henrietta Kekäläinen hyppäsi hiljattain lentokoneesta ja pitchasi matkalla maahan yritystään Carbo Culturea. Miten ihminen, joka heti lukion jälkeen lähti Intiaan, koska ei jaksanut länsimaista meininkiä, päätyi kasvuyrittäjäksi Kaliforniaan?
Pekka Nuikin seikkailut laatuviinien parissa alkoivat valokuvaaja Richard Avedonin studiolta, jossa hän yhdessä Avedonin ja Mick Jaggerin kanssa maistoi Wine Spectator -lehden valitsemaa maailman parasta viiniä. Hiljalleen Pekka – valokuvaus- ja mainostoimistotyön ohessa – opiskeli viinikaupan, -sijoittamisen ja keräilyn salat.
Tässä podcastissa sukellamme varhaisen vaiheen rahoituksen yksityiskohtiin ja kuljemme läpi kasvuyrityksen perustamisen tärkeimmät alkuaskeleet.
Jyrki Sukula on Suomen tunnetuin tv-kokki ja viinitilallinen. Hän on elänyt ja työskennellyt läpi suomalaisen ruokakulttuurin rajun muutoksen viimeisten 30 vuoden aikana. Miltä se näytti sisältäpäin? Entä mitä vielä pitäisi tapahtua?
Kari Korkman johtaa perustamaansa Helsinki Design Weekiä, joka on pohjoismaiden suurin muotoilutapahtuma. Hän on myös kansainvälisen World Design Weeks -verkoston johtaja. Kaiken takana on miehen syvä kiinnostus estetiikkaan sekä halu tehdä suomalaisesta muotoilusta taas se kansallinen voimavara, joka se muinoin oli.
Ulla-Maaria Engeström perusti kahdeksan vuotta sitten verkkopalvelu ThingLinkin, joka lisää valokuviin vuorovaikutteisen lisäinformaatiota sisältävän kerroksen. Nyt palvelulla on miljoonia sisällöntuottajia ja kymmeniä miljoonia käyttäjiä. Merkittävin yksittäinen ryhmä ovat yhdysvaltalaiset opettajat ja oppilaat.
Marianne Vikkula on startup-tapahtuma Slushin toimitusjohtaja ja entinen MM-tason joukkuevoimistelija. Hän aloitti vapaaehtoisena Slushin tulipalotiimissä ja eteni vauhdilla koko organisaation johtoon. Mistä palikoista Mariannen rakettinousu rakentui ja mitä siitä voi oppia?
Vertti Kiven perustama sisustussuunnitelutoimisto dSign on noussut Suomen suurimmaksi ja kasvaa nyt kansainvälisesti.
Kristian Saarikorpi on kultaseppämestari, joka etsii käsityöläisyyden ja modernin teknologian liittoa. Hän on myös sarjayrittäjä, joka ponnistaa Fiskarsin ruukista kansainväliseksi toimijaksi.
Jani Leinonen varasti ja mestasi Ronald McDonaldin, avasi taiteen supermarketin ja perusti Tottelemattomuuskoulun.
Indrek Kaselan luokkatoverit perustivat Skypen. Itse hän on ollut aktiivisesti mukana jo kolmessa vallankumouksessa. Ensimmäinen oli Viron itsenäistyminen, toinen tapahtui kun hän 25-vuotiaana investointipankkiirina yksityisti Viron suurimpia valtionyhtiötä.
Mårten Mickos tunnetaan toimitusjohtajuudesta MySQL:ssa, jonka tietokantoja käyttävät niin Google, Facebook kuin NASAkin ja joka myytiin Sun Microsystemsille miljardilla dollarilla.
Petteri Lahtela johtaa yhtä Suomen mielenkiintoisimmista terveysteknologian startupeista. Oura on Oulussa tehty design-sormus ja tarkkuusinstrumentti, joka auttaa käyttäjäänsä yhdistämään äärimmäisen suorituskyvyn ja tasapainoisen, terveen elämän.
Emilia Lahti tekee väitöskirjaa sisusta ja aikoo juosta 2400 kilometriä Uuden Seelannin halki herättääkseen keskustelua aiheesta, joka on hänelle sekä henkilökohtainen trauma että maailmanlaajuinen missio.
Tässä podcastissa kuljemme Kaisan matkassa läpi legendaarisen Havaijin Ironman -kisan, johon Kaisa Lehtonen oli valmistautunut miltei koko elämänsä.
Liisa Suvikumpu ja Tuomas Heikkilä ovat historiantutkijoita, pariskunta ja mukana monessa. Työkseen Liisa johtaa Säätiöiden ja rahastojen neuvottelukuntaa, Tuomas puolestaan Suomen instituuttia Villa Lantea Roomassa.
Timo Nisula omistaa 111-vuotiaan Kouvolan lakritsin, joka tekee maan parasta lakua. Hän on päättänyt tehdä siitä gourmet-tuotteen, design-tuotteen ja kansainvälisen menestystarinan.
Ville Tolvanen on twiitannut kohta seitsemänkymmentä tuhatta kertaa, kirjoittanut tuhat blogia, saanut 1,4 miljoonaa sivulatausta ja perustanut digitaalisen heimon.
Tuuli ja Kivi Sotamaa ovat sisko ja veli, design-tiimi ja yhtiökumppanit. Heidän tuoreimpia suuria töitään ovat huippuravintola Finnjävelin koko esineistö sekä Fazerin Vierailukeskus Vantaalla, josta on tullut räjähtävän suosittu.
Antti Järvinen on Googlen maajohtaja Suomessa. Millaista on olla töissä yli 70 miljardia dollaria vaihtavassa, 68000 ihmistä työllistävässä yrityksessä, joka kasvaa 20% vuodessa?
Susanna Pettersson johtaa Suomen tunnetuinta taidemuseota, Ateneumia, ja aikoo tehdä siitä koko Pohjois-Euroopan kiinnostavimman kansallisgallerian. Millä keinoin sellainen syntyy ja kuinka kiinnostavuutta mitataan?